perjantai 27. maaliskuuta 2015

Pokhara & Kathmandu, Nepal

Annapurna Base Camp -vaellus päättyi osaltamme Naya Puliin, josta siirryimme autolla reilun tunnin matkan takaisin Pokharan kaupunkiin. Pokhara sijaitsee noin viiden neliökilometrin kokoisen Phewa-järven rannalla. Rannan tuntumassa kulkee polkuja ja teitä, joita matkalaiset voivat tallailla järveä ihaillen. Rannalta voi myös vuokrata veneitä, mikäli haluaa soudella järvellä. Valitettavasti vesi on sen verran likaista, ettei uiminen ainakaan ihan rannan tuntumassa ole suositeltavaa. Pokhara on muuten kuin Kathmandun Thamel, joten turisteja ja kaikenlaisia turismipalveluja on saatavilla mielin määrin. Katukuva koostuukin lähinnä hotelleista, ravintoloista, matkatoimistoista ja vaellusvarusteliikkeistä.

Värikkäitä veneitä Phewa-järvellä
Nepalissa näkyi myös jonkin verran komeita Royal Enfieldejä
Pokharan katukuvaa

Pokharassa suosittu aktiviteetti on paragliding (liitovarjoilu?), joten varjoja näkyi paljon ilmassa. Noin 75 dollarin hintaan saa kuljetuksen läheisten kukkuloiden päälle, josta on noin 30 minuutin tandemliito takaisin Pokharan liepeille. Me emme tähän täkyyn tarttuneet, vaan keskityimme ihastelemaan liitovarjoilijoita tukevasti maan kamaralta. Vietimme Pokharassa kaksi yötä, jotka kuluivat lähinnä itsemme ja varusteidemme huoltamiseen. Käytännössä lepäsimme, söimme, pesetimme pyykkiä ja käyskentelimme laiskasti järven rannalla.

Phewa-järven maisemia
Lisää Pokharan katukuvaa

Luimme Pokharassa myös uutisen, että Turkish Airlinesin kone oli Kathmanduun laskeutuessaan ajautunut kiitoradalta sivuun ja jäänyt jumiin ruohikkoon. Näin se myös tukki koko maan ainoan kansainvälisen kiitoradan. Nepaliin ei siis päässyt, eikä sieltä voinut poistua lentoteitse. Nepalissa ei ollut tarvittavaa kalustoa koneen siirtämiseen, joten ainoa vaihtoehto oli odottaa apua muualta. Elimme jännityksessä, pääsemmekö jatkamaan matkaa Bangkokiin muutaman päivän kuluttua. Onneksi Intiasta lähetettiin apua ja tarvittavia välineitä koneen siirtämiseksi, joten lentokatkos kesti lopulta vain neljä päivää. Tämä kertoo osansa Nepalin kehittymättömyydestä. Jossain muussa maassa neljän päivän katkos kansainvälisiin lentoihin voisi aiheuttaa melkoisen haloon.

Pokharasta siirryimme bussilla Kathmanduun, jossa vietimme myös pari päivää. Kathmandusta tarkoituksenamme oli lähettää ylimääräiset vaellusvarusteet takaisin kotiin postitse. Se olikin melko huvittava operaatio. Etsimme Kathmandun ulkomaanpostin konttorin, jossa meidät neuvottiin ”Room 32:een” koska pakettimme ei ollut tavanomaisen kokoinen. Tätä kyseistä huonetta ei ensin tahtonut löytyä, kunnes kiersimme rakennuksen takapihalle. Siellähän tämä mystinen room 32 oli. Totuttuun tyyliin ensin häslättiin hetken aikaa, jonka jälkeen täytettiin pari lomaketta. Paikallinen virkailija tonki koko laukun sisällön nyökyttäen lopulta hyväksyvästi. Odotimme saavamme pahvilaatikon johon laittaisimme laukun, mutta virkailija osoitti takanamme istuskellutta mummoa. Hän nappasi laukkumme, mittaili sitä hetken silmämääräisesti ja otti kangasrullasta palan kangasta. Tämän jälkeen hän ompeli kankaasta millintarkan pussin, johon laukkumme sujautettiin. Vieressä istui sinetöijä kynttilän, sinettivahan ja -leimasimen kanssa tärkeänä. Hän sinetöi pussin saumat, jonka jälkeen paketin kylkeen kirjoitettiin tussilla kohde. ”Drii foor viiks”, sanoi toinen virkailija maksaessamme ja hyvästellessämme pakaasin. Lattialla vilisi juuri sopivasti hiiriä, kun lähdimme hieman epävarmoina postikonttorilta.

Paketti kasassa

Kathmandussakaan emme juuri muuta erikoista tehneet. Myimme ylimääräisen vaellussauvan samaan hotelliin tulleelle tyttökaksikolle nimelliseen 100 rupian (noin 1 euron) hintaan. Toivottavasti siitä oli heidän vaelluksellaan hyötyä. Yleisesti Nepalista jäi hyvä fiilis, vaikka Kathmandu hieman saasteinen onkin. Matkustaminen on kohtuullisen helppoa, kulttuuri ja historia mielenkiintoinen sekä maisemat upeita. Nepal on toki melko köyhä ja kehittymätön maa, joten monet voivat potea huonoa omaatuntoa siellä matkustaessa. Etenkin lapsikerjäläiset aiheuttavat aina vähän huonon fiiliksen. Turismi on kuitenkin maatalouden jälkeen yksi Nepalin tärkeimmistä elinkeinoista, joten sinne matkustaminen on mielestämme parasta kehitysapua.

Valitettavasti korruptio on Nepalissa iso ongelma, joten valtion keräämät tulot eivät tunnu kovin tehokkaasti ohjautuvan esimerkiksi koulutuksen tai infrastruktuurin kehittämiseen. Myös poliittinen tilanne maassa on hieman epävakaa. Vuoden 2008 jälkeen Nepal on ollut tasavalta, kun sisällissodan päätteeksi kuningas syrjäytettiin ja pitkään jatkunut monarkia lopetettiin. Varsinaista perustuslakia Nepaliin ei ole kuitenkaan saatu vielä aikaan. Poliittinen mielipide on sosialistispainotteinen, maan suurimpiin puolueisiin kuuluukin Nepalin yhdistynyt kommunistinen puolue (maolaiset) sekä Yhdistynyt marxilais-leniniläinen puolue. Tämän enempää Nepalin politiikkaa ei tässä blogissa kommentoida, vastuu tulkinnasta jää lukijalle.

Pääsimme lopulta jatkamaan Kathmandusta matkaa Thaimaan Bangkokiin ajallaan. Ensin lensimme pari tuntia Mumbaihin, jossa vaihtoaikaa oli reilu 6 tuntia. Tämän jälkeen noin neljän tunnin lento Bangkokiin, jonne saavuimme pirteinä noin kello seitsemän aikoihin aamulla. Bangkokista on postausta tiedossa myöhemmin lähiaikoina!

Matkalla Mumbaihin

- Pauliina ja Joni

PS. Toivottavasti postauksesta ei saa liian negatiivista kuvaa Nepalista. Kaiken kaikkiaan maa oli kuitenkin hieno paikka, johon voi ehdottomasti suositella matkustamista. Blogiin tulee kuitenkin kirjoitettua kaikki kärkkäimmät havainnot matkalta!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti