Namaste! Kolme päivää Kathmandussa on nyt takana. Fiilikset
kaupungista ovat erittäin ristiriitaiset. Karuus, likaisuus ja ilmansaasteet
eivät oikein miellyttäneet, mutta toisaalta kaupungin vilinä ja iloisuus
yllättivät positiivisesti. Olosuhteista huolimatta paikalliset ovat jatkuvasti
ystävällisiä. Toki kaduilla pyörii paljon erilaisia häsläreita ja
kaupustelijoita, kuten kaikissa muissa vastaavissa turistikeskittymissä. Kaiken
kaikkiaan Kathmandu vaikutti turvalliselta, lukuun ottamatta liikennettä joka
on melko hektistä autoineen, mopoineen, moottoripyörineen, kuorma-autoineen
sekä riksoineen. Tähän sekaan pitää jalankulkijankin tunkea, sillä erillisiä
kävelyteitä tai jalkakäytäviä ei ole. Yliajon pystyy välttämään, kun pitää
vauhdin tasaisen määrätietoisena eikä tee äkillisiä liikkeitä.
|
Thamel, Kathmandu |
|
Kumpi enemmän sekaisin, sähköt vai liikenne? |
Päivät Kathmandussa kuluivat lähinnä lentomatkasta
toipumisessa, pakolliset nähtävyydet tarkistaessa sekä tulevaa vaellusta
valmistellessa. Pakollisista nähtävyyksistä käytiin Durbar Squarella ja
Swayambhunath-temppelillä. Durbar Square on vanha temppelialue, jossa on
kymmeniä erilaisia temppeleitä (ja pirusti puluja). Se ei varsinaisesti säväyttänyt,
vaikka ”ihan jees” -fiilis jäikin. Otimme välissä myös lyhyen riksamatkan,
mutta ilmeisesti ”valkoiset lentävät lihapullat” olivat riksalle liikaa, sillä
ketjuthan siitä putosivat kesken matkan. Lopulta kävelimme loppumatkan Swayambhunath
-temppelille, joka tunnetaan myös Monkey Templenä siellä elävistä serkuistamme
johtuen. Swayambhunathille joutui myös kiipeämään muutama sata porrasta, joten
hiki lensi. Onneksi maisemat Kathmandun laaksoon olivat hienot. Tänne kannattaa
ehdottomasti kavuta, mikäli Kathmandun eksyy.
|
Kathmandu rukouslippujen varjossa |
|
Swayambhunath - Monkey Temple |
|
Rukousmyllyjä |
|
Alaspäin menikin jo helpommin |
Thamelin kaupunginosan turistikeskittymässä löytyy
kymmenittäin, ellei jopa sadoittain erilaisia matkatoimistoja,
trekkivarustemyymälöitä, vaatekauppoja ja muita krääsänmyyjiä. Kaupanteko on rajua,
joten tinkaaminen kuuluu asiaan. Hinnat putoavat usein ainakin kolmasosaan tai
puoleen alkuperäisestä pienen neuvottelusession jälkeen. Vaatteet ja varusteet
ovat usein kopioita, mutta aitojakin saa muun muassa The North Facen ja
Marmotin liikkeistä. Hinnat ovat toki näissä liikkeissä korkeammat, mutta silti
Suomen hintoja edullisempia. Itse hankimme talvitakit, vaellussauvat,
juomapullot ja silkkiset makuupussin sisäpussit. Varsinaiset makuupussit
vuokrasimme, koska niille ei koettu tarvetta jatkossa. Tarkoituksena on
muutenkin lähettää ylimääräisiä varusteita vaelluksen jälkeen
postilla/kuriirilla kotiinpäin.
|
Thamelin katuja ja liikkeitä |
Annapurna Base Camp -trekin hoidimme loppujen lopuksi
hotellimme kautta heidän yhteistyömatkatoimiston kanssa. Kävimme useassa eri
matkatoimistossa juttelemassa, mutta ko. toimisto vaikutti lopulta
luotettavimmalta ja järkevän hintaiselta meille. Pakettiin kuuluu 10 päivän
ajaksi trekkiluvat, matkat, majoitukset, ruuat sekä opas. Kaikki saisi
hoidettua myös erikseen, mutta kustannukset arvioituamme päädyimme ottamaan
kerralla koko paketin. Pääsimme näin itse helpommalla ja toisaalta kun hintaeroa
ei syntynyt paljoa, päätös oli helppo. Käytännössä palkkasimme kantajaoppaan,
jolle suosiolla luovutamme makuupussit ja pienen osan tavaroistamme kantoon.
Loput tavarat kannamme itse päivärepuissa. Vaellukselle voisi lähteä myös ilman
opasta, mutta koimme miellyttävämmäksi että mukana on joku luotettava
paikallinen joka voi myös auttaa mahdollisissa ongelmatilanteissa.
Vaelluksen aikana ei internetiä liene käytettävissä (joka on
itse asiassa hyvä asia), joten blogipäivityksiä on tiedossa vasta sen jälkeen. Toivottavasti
silloin (edit: parin viikon päästä) on tarjolla kuvia huikeista maisemista!