torstai 26. helmikuuta 2015

Kathmandu, Nepal - Hulinaa ja trekkivalmisteluja

Namaste! Kolme päivää Kathmandussa on nyt takana. Fiilikset kaupungista ovat erittäin ristiriitaiset. Karuus, likaisuus ja ilmansaasteet eivät oikein miellyttäneet, mutta toisaalta kaupungin vilinä ja iloisuus yllättivät positiivisesti. Olosuhteista huolimatta paikalliset ovat jatkuvasti ystävällisiä. Toki kaduilla pyörii paljon erilaisia häsläreita ja kaupustelijoita, kuten kaikissa muissa vastaavissa turistikeskittymissä. Kaiken kaikkiaan Kathmandu vaikutti turvalliselta, lukuun ottamatta liikennettä joka on melko hektistä autoineen, mopoineen, moottoripyörineen, kuorma-autoineen sekä riksoineen. Tähän sekaan pitää jalankulkijankin tunkea, sillä erillisiä kävelyteitä tai jalkakäytäviä ei ole. Yliajon pystyy välttämään, kun pitää vauhdin tasaisen määrätietoisena eikä tee äkillisiä liikkeitä.

Thamel, Kathmandu
Kumpi enemmän sekaisin, sähköt vai liikenne?
Päivät Kathmandussa kuluivat lähinnä lentomatkasta toipumisessa, pakolliset nähtävyydet tarkistaessa sekä tulevaa vaellusta valmistellessa. Pakollisista nähtävyyksistä käytiin Durbar Squarella ja Swayambhunath-temppelillä. Durbar Square on vanha temppelialue, jossa on kymmeniä erilaisia temppeleitä (ja pirusti puluja). Se ei varsinaisesti säväyttänyt, vaikka ”ihan jees” -fiilis jäikin. Otimme välissä myös lyhyen riksamatkan, mutta ilmeisesti ”valkoiset lentävät lihapullat” olivat riksalle liikaa, sillä ketjuthan siitä putosivat kesken matkan. Lopulta kävelimme loppumatkan Swayambhunath -temppelille, joka tunnetaan myös Monkey Templenä siellä elävistä serkuistamme johtuen. Swayambhunathille joutui myös kiipeämään muutama sata porrasta, joten hiki lensi. Onneksi maisemat Kathmandun laaksoon olivat hienot. Tänne kannattaa ehdottomasti kavuta, mikäli Kathmandun eksyy.

Kathmandu rukouslippujen varjossa
Swayambhunath - Monkey Temple
Rukousmyllyjä
Alaspäin menikin jo helpommin
Thamelin kaupunginosan turistikeskittymässä löytyy kymmenittäin, ellei jopa sadoittain erilaisia matkatoimistoja, trekkivarustemyymälöitä, vaatekauppoja ja muita krääsänmyyjiä. Kaupanteko on rajua, joten tinkaaminen kuuluu asiaan. Hinnat putoavat usein ainakin kolmasosaan tai puoleen alkuperäisestä pienen neuvottelusession jälkeen. Vaatteet ja varusteet ovat usein kopioita, mutta aitojakin saa muun muassa The North Facen ja Marmotin liikkeistä. Hinnat ovat toki näissä liikkeissä korkeammat, mutta silti Suomen hintoja edullisempia. Itse hankimme talvitakit, vaellussauvat, juomapullot ja silkkiset makuupussin sisäpussit. Varsinaiset makuupussit vuokrasimme, koska niille ei koettu tarvetta jatkossa. Tarkoituksena on muutenkin lähettää ylimääräisiä varusteita vaelluksen jälkeen postilla/kuriirilla kotiinpäin.

Thamelin katuja ja liikkeitä
Annapurna Base Camp -trekin hoidimme loppujen lopuksi hotellimme kautta heidän yhteistyömatkatoimiston kanssa. Kävimme useassa eri matkatoimistossa juttelemassa, mutta ko. toimisto vaikutti lopulta luotettavimmalta ja järkevän hintaiselta meille. Pakettiin kuuluu 10 päivän ajaksi trekkiluvat, matkat, majoitukset, ruuat sekä opas. Kaikki saisi hoidettua myös erikseen, mutta kustannukset arvioituamme päädyimme ottamaan kerralla koko paketin. Pääsimme näin itse helpommalla ja toisaalta kun hintaeroa ei syntynyt paljoa, päätös oli helppo. Käytännössä palkkasimme kantajaoppaan, jolle suosiolla luovutamme makuupussit ja pienen osan tavaroistamme kantoon. Loput tavarat kannamme itse päivärepuissa. Vaellukselle voisi lähteä myös ilman opasta, mutta koimme miellyttävämmäksi että mukana on joku luotettava paikallinen joka voi myös auttaa mahdollisissa ongelmatilanteissa.

Vaelluksen aikana ei internetiä liene käytettävissä (joka on itse asiassa hyvä asia), joten blogipäivityksiä on tiedossa vasta sen jälkeen. Toivottavasti silloin (edit: parin viikon päästä) on tarjolla kuvia huikeista maisemista!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti